1840-luvulta lähtien Turussa vaikutti Rettigin suku. Kauppaneuvos Per Cerelius Rettig muutti Gävlestä Turkuun 1840-luvun puolivälissä ja perusti tänne tupakkatehtaan. Hän rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille Samppalinnan ravintolan vuonna 1866. P. C. Rettig kuoli perheettömänä.
Turun tupakkatehtaan peri P. C. Rettigin veli Robert, mutta tehtaan pito siirtyi Suomessa asuvalle Robertin
pojalle Fredricille (1843-1914). Fredric von Rettigin toimesta tupakkatehdasta laajennettiin ja koneellistettiin
ja tuotantoon otettiin savukkeet. Fredric Rettig oli mukana Bore-yhtiössä ja Turun Osakepankin johdossa.
Häntä kiinnostivat myös yhteiskunnalliset asiat ja vuonna 1873 F. Rettig perusti
työväkeään varten Wapriiki-Työväen-Seuran, joka oli ensimmäinen
työväenyhdistys Suomessa. F. Rettig lahjoitti Turulle 1903 valmistuneen kaupunginkirjaston talon ja teki
runsaita lahjoituksia Turun historialliselle museolle, jota hän oli myös perustamassa.
Tupakkatehdas siirtyi perintönä Fredricin pojalle, konsuli Henning von Rettigille (1866–1924).
Henningin myötävaikutuksella Turkuun perustettiin ruotsinkielinen yliopisto Åbo Akademi. Hans Fredric
Leopold von Rettig (1894-1979) tuli isänsä Henningin jälkeen Rettigin tupakkatehtaan johtoon.
Vuonna 1928 hän rakennutti itselleen palatsin (nyk. Abo Vetus & Ars Nova -museo) Aurajoen rannalle tupakkatehtaan
viereen.